Arvostelussa: Tuomari Nurmio - Lasten Mehuhetki

Minulle Tuomari Nurmio on hieman uudempi tuttavuus.

Tottakai isäni ja äitini aikana, Nurmio oli jo suuri artisti. ennen tätä levyä en ole kuullut kuin suurimpia hittejä kuten "Ramona" taikka "Valo Yössä" kappaleet.
Törmäsin kirjastossa tähän kyseiseen levyyn. Olin aluksi hieman skeptinen.
Ajattelin mielessäni tyyliin "Just joo tää on tätä mielikuvitoksitonta suomi-iskelmää"
Voiiii kuinka väärässä olinkaan kun kuuntelin tämän levyn.
Nykyään olen sitä mieltä että, Tuomari Nurmio yksi Suomirokin pioneereja.

Nyt itse levyn arvosteluun.

Lasten mehuhetki on Nurmion kolmas levy, joka julkaistiin vuonna 1981.
Nurmion bluesmaiset rokkisoundit tulee tässä levyllä erittäin hyvin tutuksi. Ja se sopii erittäin hyvin albumin soundiin.
Levy lähtee käyntiin "Lapsikuninkaan käskyt" nimisellä kappaleella, joka on mielestäni sanoituksiltaan todella taitavasti ja ajatuksella tehty.

"Hän sai kuusta kultaisen kruunun
Ja miekan maan metallista
Hän ei kaivannut kauneinta purppuraa
Hän pukeutui kunniaan

Hän tuli jakamaan oikeutta
Hän tuli jakamaan viisautta
Hän tuli jakamaan rakkautta
 Ja iloa elämään"

Myös todella hieno bassokuvio. Todella hieno.


Sitten potkaisee sisään svengaava ja polkeva "Kauas tahdon matkustaa"
Tässä biisissä Nurmion ääni todella tekee vaikutuksen, valittava ja raakuva. Mutta samalla erittäin voimakas ja luonteva.
Sitten oikein HYPPÄÄ "kiinalaiset kastesanat"
Tässäkin on todella hyvät sanoitukset

"Sä et voi olla hai joka tappaa
Jos et sä tahdo sukeltaa


Sä et voi olla komentaja
Jos sun kieles sopertaa

Sä et voi olla uljas kotka
Jos sun siipes vapisee

Sä et voi olla hallitsija
Jos sun mieles harhailee

Sä et voi olla metsästäjä
Jos sä pelkäät pimeää

Sä et voi olla valloittaja
Jos et sä usko kohtaloon

Sä et voi olla opettaja
Jos sä et haukkaa omenaa

Sä et voi olla lohikäärme
Jos et sä saa tulta suusta"
(miks tuli tosta biisintaustasta mieleen fantamainos)
Näissä sanoissa ehkä ei ole kovin mullistavaa vaihtelua. Mutta nuo yksinkertaisuudet tekee tuosta  biisistä erittäin hienon. Itse biisihän on todella hyvärakenteinen jo muutenkin.


Sen jälkeen tulee ekumeenisella poljennalla varustettu "Mahtava toteemi"

Ei ehkä levyn paras biisi. Mutta kuuntelee mielellään. Todella hienot kitarakuviot.
Sitten tulee ehkä albumin nopein biisi "kylmää ja kuumaa". Puhallinsoittimet tulee tosin hyvin tässä esille.
Myöskin todella näppärä kitarointi tempaa mukaansa!
Sen jälkeen korviini ryntää erittäin psykoottinen lastenlaulumainen rallatus "Puhuva Moottori" erittäin häiritsevä omasta mielestäni. katsotaan vaikka esimerkki sanoituksista.

"Lapsoset mikä on kiiltävä kala
Ja kamala leikkuri
Syvyyden aistikas tanssijatar
Ja heiluva temppeli?

Lapsoset mikä on talojen välistä
Valuva sikaari
Jolla on elävä lasinen pää
Ja puhuva moottori?

Lapsoset mikä on sähkön värinen
Väsynyt tiikeri
Uninen vaeltaja joka nukkuu
 Pimeän numeron alla?"

Tämän kauhukuunnelman jälkeen tulee luontodokumentti laulun muodossa... Nimittäin "Krokotiili ja käärme"!

Hieman huvitutti bongorummut taustalla, vaikka muuten erittäin svengaava kitarakomppi. Ja tarttuva bassokuvio.
Sen jälkeen tulee hieman bluesmaisempi "Elämätön Elämä.
Ja sen jälkeen tulee se jättipotti itse nimikkoraita "Lasten mehuhetki"
Levyn ehdottomasti paras kappale, todella häiritsevillä sanoituksilla, teemaan sopivalla lapsikuorolla.
Todella taitavalla bassokuviolla ja oikein kipinöitä sisälläni tekevällä kitarariffillä.

"Kuka lasta suojelee, kuka rakastaa
Ja estää lasta loukkaamasta pikkujalkojaan?
Paha musta enkeli vie kenet haluaa
 Eikä muita enkeleitä ole olemassakaan"

Mielestäni Suomirokin hienoimpia sanoituksia ikinä!

Tämän levyn kuunteleminen oli täysi elämys. Olen todella harmissani että tämänkaltaisia mestariteoksia ei enään tehdä.

5/5

PS. Myöskin kansitaide on yksi hienoimmista ikinä