CMX on kiva siltä saralta, että se aina tarjoaa jotain uutta eri albumeilla.
HC-Punkista Progressiiviiseen rockkiin, ja taiderockista hevisaundeihin.
Tällä kertaa Aion albumi tarjoilee konseptilevyn joka kertoo paholaisesta ja sielunvihollisista.
Levyllä on hyvin erillaisia biisejä, säröisestä rock meiningistä (pirunnyrkki, palvelemaan konetta,Fysiikka ei kestä) Ambient vaikutteiseen musiikkiin (Sivu paholaisen päiväkirjasta, Sielunvihollinen,Hautalinnut, Ensimmäinen saattaja) ja vielä siitä erikoisempaan (kyyn pimeä puoli) tyyliin.
Yrjänän lyriikat on siitä erikoisia että niistä joko pitää taiteellisina ja hienoina, tai sitten pitää tekotaiteellisina ja kryptisinä.
Aion ei ole poikkeus, siellä löytyy Yrjänän tavaramerkiksi tulleet sanoitukset, jotka jakaa mielipiteet aika rankasti.
Itse pidän kovasti Yrjänän sanoituksista, vaikka välillä tekee vaikeaa ottaa selkoa sanoitusten merkityksestä.(tyhmä kun olen)
Albumikokonaisuus toimii, ja albumi on hienosti järjestelty siihen malliin, että se kestää monta kuuntelukertaa.
Albumin pituus on sopiva. Siinä ei ole mitään ylimääräistä, eikä siinä ole mitään liian vähääkään.
Albumin saundit on jokseenkin synkät ja kolkot (aivan kuin Talvikuninkaassa) jokseenkin albumin synkkyyttä ja kylmyyttä lämittää kyyn pimeä puoli-biisi joka kuitenkin on sanoituksiltaan lohduton.
Mutta toisaltaan jos levy kertoo itse pahuudesta ja sielunvihollisista, eihän siinä ole mitään järkeä jos albumiin pistetään lämpöä ja pehmyyttä?
Albumi on ehkä vaihteleva, mutta se ei eksy harhailemaan tai tekemään mitenkään albumin musiikista mitenkään epäsopivaa.
Ainoa miinus tälle albumille on se, että Aion voi vaatia muutaman kuuntelukerran, jotta voisi ottaa kaiken kokonaisuuden irti.
Omat suosiikkibiisini levyltä ovat: Melankolia, Palvelemaan konetta ja Sivu paholaisen päiväkirjasta.
Aion on CMX parhaimpia levyjä, ja suosittelen sitä jokaiselle joka on kiinnostunut omalaatuisesta ja laadukkaasta Suomirockista.
Arvosanaksi annan 5/5
