keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Luulitteko tosiaan?/ Spybreak Luulitteko tosiaan?/ Spybreak

Tästä lähtee!
No mutta päivää/iltaa taikka huomenta! (riippuu mihin aikaan luet tätä)
Tänään kirjoitan ilman aihetta tai päämäärää, kirjoitan juuri nyt mitä mieleeni sattuu tulemaan.
Koulu on loppusuoralla, saa nähä valmistunko sittenkään (aina saa olla skeptinen)
Stam1nan Nocebo albumi oli nautinollinen, pitäisiköhän minun tehdä siitä albumiarvostelu?
Pitkästä aikaa tunnen oloni hieman onnelliseksi, tälläisiä päiviä saisi olla hieman enemmän.
Huomenna ajelemaan kotiin, oujeah! (Siellä rakas viihdekeskukseni odottaa minua)

Söin tänään kaverin kaa pitsaa, vois siitä kuvan upata tähän blogiin,
Miten se nyt pistettiin...
Ai tälleen...
Kokeillaas.
NOIN!!


TADAA!
KATSOKAA!
SE ON... 
"LAIHDUTTAJAN UNELMA!"
Annoimme sille nimeksi "Laihduttajat unelma" Ikävä kyllä en halua enään ikinä syödä mitään niin rasvaista.
Lisäksi oli vähän raskas olo syötyäni ystäväni kanssa tuota pizzojen kuolemantähteä. (kaikki oli rasvassa)

Mitäs muuta.....
Ainiin joo, Valkyria Chronicles on erittäin addiktoiva videopeli ja en pysty mitenkään lopettamaan yhtä tiettyä nexonin nettipeliä (joten pakko pelata sitä)
Vois tossa kohta mennä nukkumaan...
Tässä taitaa olla ajatukseni tältä iltaa, kirjoittelen taas sillon kun ehdin/jaksan
(ps. tää kirjoita ilman erityistä aihetta taikka päämäärää on jännää, voisi tätä käyttää enemmänkin)

sunnuntai 5. helmikuuta 2012

lauantai 4. helmikuuta 2012

Erakoituminen (miksi emme pystyisi siihen)


Viimepäivinä olen miettinyt millaista olisi elää erakkona.
Vaikka asia tuntuukin houkuttelevalta, niin jos ajattelee asiaa edes 10 sekuntia pitempään. huomataan heti kuinka epäkannattavaa se olisi.

Ensimmäinen kompastuskivi

Sosiaalinen kanssakäyminen.
Vaikka ihmisen tekee välillä hyvää olla yksin, huomataan yksi tosiseikka pitemmänpäälle.
Ihminen on sosiaalinen eläin. Ihminen kärsii jos joutuu olemaan liian kauan yksin. (jotkut vahvat ihmiset pystyvät karsimaan kaiken ihmiskontaktin) 
ellei hommaa jotain lemmikkiä seuralaiseksi, tai sitten äänet päässä pitää seuraa sinulle.

Toinen kompastuskivi
Joudut todella elää omillasi ja selviytyä.
Jos menet erakoitumaan sinun täytyy hommata kaikki selviytymiselle tärkeä aivan itse. (Ravinto, Varusteet, Majoitus) lisäksi jos jotain käy sinulle KUKAAN ei auta sinua (riippuu tietysti minne erakoidut)
lisäksi talvella asiat vaikeutuu kylmyyden vuoksi. (no shit sherlock)

Kolmas kompastuskivi
Nössöys 
Olemme tottuneet saamaan kaiken hopealautasella ja heti.
jos joutuisimme vaihtaa tämän helpon ja mukavan elämäntavan noinkin radikaaliin kuin täydellinen erakoituminen, niin en usko että varsinkin näin talvella selviydyttäisi kovinkaan kauaa.

Tottakai näitä syitä olisi vielä enemmän, mutta viesti meni perille?

Heh heh.

Arvostelussa CMX - Aion



CMX on kiva siltä saralta, että se aina tarjoaa jotain uutta eri albumeilla.
HC-Punkista Progressiiviiseen rockkiin, ja taiderockista hevisaundeihin.
Tällä kertaa Aion albumi tarjoilee konseptilevyn joka kertoo paholaisesta ja sielunvihollisista.
Levyllä on hyvin erillaisia biisejä, säröisestä rock meiningistä (pirunnyrkki, palvelemaan konetta,Fysiikka ei kestä) Ambient vaikutteiseen musiikkiin (Sivu paholaisen päiväkirjasta, Sielunvihollinen,Hautalinnut, Ensimmäinen saattaja) ja vielä siitä erikoisempaan (kyyn pimeä puoli) tyyliin.

Yrjänän lyriikat on siitä erikoisia että niistä joko pitää taiteellisina ja hienoina, tai sitten pitää tekotaiteellisina ja kryptisinä.
Aion ei ole poikkeus, siellä löytyy Yrjänän tavaramerkiksi tulleet sanoitukset, jotka jakaa mielipiteet aika rankasti.
Itse pidän kovasti Yrjänän sanoituksista, vaikka välillä tekee vaikeaa ottaa selkoa sanoitusten merkityksestä.(tyhmä kun olen)

Albumikokonaisuus toimii, ja albumi on hienosti järjestelty siihen malliin, että se kestää monta kuuntelukertaa.
Albumin pituus on sopiva. Siinä ei ole mitään ylimääräistä, eikä siinä ole mitään liian vähääkään.
Albumin saundit on jokseenkin synkät ja kolkot (aivan kuin Talvikuninkaassa) jokseenkin albumin synkkyyttä ja  kylmyyttä lämittää kyyn pimeä puoli-biisi joka kuitenkin on sanoituksiltaan lohduton.
Mutta toisaltaan jos levy kertoo itse pahuudesta ja sielunvihollisista, eihän siinä ole mitään järkeä jos albumiin pistetään lämpöä ja pehmyyttä?
Albumi on ehkä vaihteleva, mutta se ei eksy harhailemaan tai tekemään mitenkään albumin musiikista mitenkään epäsopivaa.

Ainoa miinus tälle albumille on se, että Aion voi vaatia muutaman kuuntelukerran, jotta voisi ottaa kaiken kokonaisuuden irti.

Omat suosiikkibiisini levyltä ovat: Melankolia, Palvelemaan konetta ja Sivu paholaisen päiväkirjasta.

Aion on CMX parhaimpia levyjä, ja suosittelen sitä jokaiselle joka on kiinnostunut omalaatuisesta ja laadukkaasta  Suomirockista.
Arvosanaksi annan 5/5