torstai 31. tammikuuta 2013

Aiheena Pekka Streng



Arvostan Pekka Strengiä.
Hänen musiikki innoitti suomalaisen progressiivisen rockin syntyyn.
Hän tiesi sairastavansa syöpää tehdessään musiikkia. Tämä vaikutti hänen musiikkinsa teemoihinsa.
Silti hän silti käsitteli musiikkinsa perusteella kuolemaa valoisana vapauttavana, kauniina asiana.
Hän käänti kuoleman inspiraatioksi. Ja se jos mikä on rohkeutta. Hyväksyä asiat sellaisena kuin on ja oikein syleillä sitä.
Pekka Streng teki hienoa hieman psykedeelistäkin musiikkia.
Vaikka olen ysäripenskoja ja Streng teki musiikkia 60-70 luvulla. Pidän silti hänen kumpuilevasta, kauniista sanoista ja sävelmistä.

Tässä on yhden strengin biisin lempisanoituksista "Mutta minä lähden"

"Mutta minä lähden taivaanrannan taa
ja sinä lähdet taivaanrannan taa.

Mutta sinä menet taivaanrannan taakse kuin päivä,
minä taivaanrannan taakse kuin varjo,
kun päivä on mennyt pois dyyneille.

- - -

Mukana mulla on paperilunta
satujen tulla.
 Olen unta."


Harmiksi jäi, että Streng kuoli 26-vuotiaana syöpäänsä.
Harmiksi jäi myös että hän ehti tehdä vain kaksi levyä.
Sanoisin että hän jää yhtä legendaksi kuin "Mana Mana" josta voisin blogata myöhemmin.
Toivon että kuuntelette Strengin tuotantoa.
Suomi tarvitsee lisää Strengin kaltaisia taiteilijoita.

Parhaat lähtee aina liian aikaisin....


http://www.youtube.com/watch?v=5Wu_MmSZpxc

Ei kommentteja: